On tässä tullut ajateltua että mitä olisivat sellaiset asiat joita en voisi elää. Niitä riittäisi ihan hirveän paljon, mutta jos tärkeimmästä lähdetään niin kyllä se on perhe ja lähisuku. Tietenkin varsinkin vanhemmat ja siskot, mutta myös lähimmät sukulaiset. Ihmiset jotka on jaksaneet tukea mua pahimmissakin alamäissä, auttaa mua taas pystyyn kun on tipahtanut perseelleen. Jaksaneet kuunnella, ja etenkin äitini, joka on jaksanut kuunnella itkunsekaisia puheluita joista on vaikea erottaa edes yhtä sanaa kyyneleiden ja ulvomisen seasta. Nykyisin tosin harvemmin sellaisia tulee, mutta joskus silti. Siis ykkösenä perhe.

Kakkosena, hyvänä sellaisena. Ystävät. Muutaman viime päivän aikana oon saanut todeta yhden ihmisen tärkeyden, miten pystyn sitä auttamaan, ihan kuuntelemalla. Ja päinvastoinkin, sekin kuuntelee kun mä puhun. Nyt tarkoitan vakavia asioita, sellaisia jotka liittyy elämään aika syvälle. Asioita joita ei kenelle tahansa puhuta. Todella hyviä ystäviä mulla on vaan muutama. Kavereita on sitten sitä enemmän, mutta ei niille uskota mitä tahansa asioita. Tietenkin nekin on tärkeitä elämässä, sitä en kiellä. "pidän ystävistä, niistä eläimistä, siitä kun aamuneljään ollaan hereillä..."

kolmonen... en osaa sanoa mikä näistä olisi tärkein, sanon että harrastukset. siihen sisältyen musiikki tosi tärkeänä, kirjat ja kirjoittaminen nekin tosi tärkeänä. ja nykyään liikunta, tekee hyvää kun käy lenkillä tai muuta, vaikka miten tuntuu ettei millään jaksa. varsinkin viime viikkoinen sulkapallon peluu tunti oli huippua. kirjoista juuri aloitin (en muista kirjailijaa) miljoonia sirpaleita, ja vaikuttaa mielettömän hyvältä. runot kun saisi koottua arvosteluun, tai siis ne on jo valittu, puhtaaksi kirjoittaminen enää edessä.

siinä varmaan mun elämän kolme tärkeintä. asioita joiden takia kannattaa jaksaa.

"sinä pieni tyttö voi, älä pimeää pelkää tule minun kainalooni

ite yöpaitani helmaan puuvillaisen pehmeään

kuivaa tuohon helmaan kyyneleesi pikkuinen, rakkaani pikkuinen, kultaseni"

- maria syvälä -